Polaria päähän - tai sitten ei

Nyt on tosiaan jo selvästi rauhallisempi mieli, kuten totesin, näin aikuisena nämä paniikit tapaavat mennä ohi päivässä tai parissa. Toki vielä pitää välillä käydä tarkistamassa päiväunivauva, mutta yöllä ei sentään tarvitse herätä.

Maanantain ja matalan mielen piristykseksi postitäti kiikutti Cucumberpatchistä paketin, joka sisälsi kahta väriä Rowan Polaria (Red Hot ja Silver Lining) ja 8 mm:n Addi-pyöröpuikot. Uskomaton toimitusnopeus, tein tilauksen keskiviikkona illalla ja paketti tuli UK:sta jo nyt! Viimeksi Seasonstoresta tilasin yhdet Addi-pyöröpuikot ja huomasin, että onpa eroa halpakaupan Inoxeihin vai mitä lienevät, joten piti saada heti toiset :) Rowan Polar on ihanantuntuista villa-alpakka-akryyli-sekoitelankaa, joka muistuttaa paksuna ja löyhäkierteisenä vähän Novitan Ainoa, mutta on ihanan pehmeää ja ihan kuin siinä olisi vähän sellaista silkkimäistä mattakiiltoa, ainakin tuossa Silver Liningissa. Red Hot näytti eri webbisivujen värimalleissa vaihtelevasti siniseen tai oranssiin menevältä punaiselta, mutta tilasin sitä silti. Tottakai se menee sitten oranssiin, mikä ei oikein minulle sovi, mutta siitä tulee pikkutytölle varmasti kiva kevät/syksyneuletakki.

Pitkäaikaisen, hitaasti etenevän nyhertämisen jälkeen eilen tuli sellainen olo, että nyt pitää välillä saada jotain valmiiksikin. Niinpä otin heti yhden (tai vähän reilun) kerän tuota hopeanväristä Polaria puikoille. Ajattelin, että tähän vuodenaikaan pipo on ehdottomasti tarpeen (jaa että minulla on jo useampi omatekoinenkin pipo ja että yleensä käytän silti pantaa - no mitä sitten? ;) ja niinpä lähdin puikottelemaan sellaista. Lankaakin arvioin olevan sopivasti pipo-kaulahuivisettiin. Ei sitten muuta kuin epätoivoista neulomista jokainen vapaahetki ja tässä tulos.



Lasketaanko valmis pipo valmiiksi, vaikka sen päätyy purkamaan? Väri ei nimittäin ole pipona jotenkin niin kiva kuin kerällä (vaalea siniharmaa näyttää jotenkin likaiselta eli murretulta tai sitten siihen on tarttunut viikonlopun jäljiltä käsiini tarttunutta lampaanvillarasvaa ja -likaa), piposta tuli taas liian pitkä pidettäväksi suorana ja taitettuna reunan 2o, 2n -joustin on hölmön paksun näköinen. Voe, voe, voe... Eikä tuo lanka alpakkasekoitteenakaan ole kovin lämmintä ainakaan tällaisessa pipomuodossa, vaikka käytin 6 mm:n puikkoja, kun sellaiset löytyivät varastostani, vaikka suosituskoko puseroille ja vastaaville oli 8. Luulenpa, että pipo menee purkuun, taas, sillä täytyy myöntää, että aloitin pipon jo muutamaan kertaan ennen tätä suoritusta. Ajattelin, että voisi yrittää tehdä vähän lyhyemmän pipon vielä ja jos ei vieläkään toimi, niin antaa olla.

Tuo Rowan Polar on lopetettu lanka ja siinä on 60% villaa, 30% alpakkaa ja 10% akryylia. Suosituspuikkokoko on 8 mm ja 100 g:n kerällä on noin 100 m lankaa. Noista tilaamistani väreistä kumpikaan ei ihan suoranaisesti iskenyt värisilmääni, molemmat näyttivät kyllä ainakin kerässä kivalta ja tuo punainen oli muutenkin ihan hauska, mutta kumpikaan ei kuulu oikein omimpaan sävymaailmaani. En tiedä sitten, olisiko joku muu tarjolla ollut väri iskenyt paremmin.

Lanka on siis aika paksua ja löyhäkierteistä, johtuisiko sitten siitä, että jotenkin en saanut oikein mitään mallineuletta näkymään tuolla langalla - ja minä kokeilin aivan poikkeuksellisesti likemmäksi kymmenellä mallitilkulla eri vaihtoehtoja. 2o, 2n -joustin on minulla aina kroonisesti epäsiistiä, varsinkin sukkapuikoilla tehdessä, en tiedä mistä tuo johtuu, mutta nyt kaikki kuviot tuntuivat "uppoavan" lankaan. Tosi outoa, sillä tein Ainosta yhden Fifi2:n ja se näytti ihan kivalta ja tämä lanka tuntuisi muuten muistuttavan aika paljon sitä olomuodoltaan. Tietysti voi olla, että tuo vaaleansiniharmaa väri ei jotenkin tuo kuvioita esiin kovin hyvin. Lankaa myös meni yllättävän paljon, reilu kerä tähän lievästi ylipitkään pipoon. Ajattelin tehdä kaulaliinasta aika kapean, että saan siihen edes vähän pituutta, ja teen sen varmaan ihan aina oikealla, koska kerran noista pintaneuleista ei näytä olevan paljon iloa tämän langan kanssa.