Joululahjoja

Nyt, kun joulupukki on jakanut joululahjat, voinen paljastaa muutaman lahjan, jotka päätyivät minun lähipiiriini.

Ensimmäinen solmionpidikkeeni. Tämän sai hyvin tärkeä ja rakas henkilö, joka käyttää paljon kravatteja ja jolle muutoin on vaikea keksiä sopivia lahjoja. Kuningasketju on tehty puolikovasta 0,8 mm:n hopealangasta tehdyistä 2,8 mm:n renkaista. Henkariosa on tehty puolikovasta 1,5 mm:n hopealangasta, jonka taivuttelu olikin kokemattomalle hopean vääntelijälle yllättävän raskasta, mistä seurauksena pari pihdinjälkeä langassa. Viilaamalla, hiomalla ja rummutuksella sain kyllä niitä siistittyä, mutta kyllä ne edelleenkin erottaa. Onneksi se henkari jää solmion taakse piiloon. Vielä ei ole tullut kysyttyä lahjan saajalta, onko pidike ollut jo käytössä ja hoitaako tehtävänsä.

Kaulakoru sodaliitista ja hopeasta. Tämän sai toinen hyvin rakas ja tärkeä henkilö - no ok, myönnetään, että kaikki nämä lahjat ovat menneet hyvin läheisille ihmisille, koska minulla ei yksinkertaisesti olisi mitenkään ollut aikaa tehdä itse lahjoja koko suvulle :) Mutta se siitä. Kaulakoru on tehty 1,0 mm:n hopealangasta tehdyistä 3,5 mm:n renkaista koostuista kuningasketjun paloista sekä 0,8 mm:n lankaan tehdyistä yksinkertaisista sodaliitti-silmukkalinkeistä. Pidin lopputuloksesta itse kovasti, vaikka minulla sattui pieni logiikkavirhe ketjun koon arvioinnissa. Olin nimittäin ajatellut, että helmet olisivat olleet vähän isompia ketjuun nähden kuin tässä lopputuloksessa, mutta olin sitten hätäpäissäni unohtanut huomioida hopealangan paksuuden sopivia helmiä miettiessäni. Ketjun saaja pitää sinisestä ja omaa ainakin yhden sinisen juhlapuvun eikä varastoistani löytynyt isompia sopivan sinisiä kiviä, joten tästä tuli nyt tällainen - ja siis kaikesta huolimatta mielestäni oikein hyvä.

Kaksi pujottelukaulakorua päätyivät siis myös aivan lähipiiriin ja olivat ainakin minusta käyttäjiensä näköisiä - käyttäjiltä en ole saanut ainakaan vielä palautetta koruista. Molemmissa on käytetty makeanvedenhelmiä ja kullattuja hopeahelmiä ja kullanväristä koruvaijeria. Kuparinkirjava koru on lajitelmanauhasta tehty, joten en voi ottaa kunniaa silmääni miellyttävästä väriyhdistelmästä. Nauha on pyörinyt laatikossani enkä ole saanut tehtyä siitä mitään ennen kuin se yhtäkkiä toi minulle jotenkin elävästi saajansa mieleen. Nauha on mielestäni monivärisenä niin kaunis, etten halunnut sekoittaa siihen aksenttihelmien lisäksi mitään ylimääräistä. Violetti koru on sitten puolestaan ihan "omasta päästä" ideoiden ja kokeilujen pohjalta tehty. Olen hakenut vähän vastaväri-ideaa kullan ja violetin yhdistelmällä ja minusta tämä oli ensimmäiseksi tämäntyyppiseksi korukseni oikein onnistunut.

Näiden lisäksi tein itselleni jouluksi granaattikaulakorun ja -korvakorut, mutta niitä en ole ehtinyt vielä kuvata/skannata, joten laitan ne näkyville myöhemmin. Joulun jälkeen en olekaan korutarpeisiin juuri koskenut. Sen sijaan olen neulonut sinnikkäästi yksiväristä villatakkiani, joka alkaakin olla aika hyvässä vaiheessa eli ihan näinä päivinä hihoja vaille valmis. Luulenpa, että ennen hihoja pitäisi kuitenkin tehdä välissä jotain vähän pienempää, koska neulomistaukoa pitäneelle tuossa yksivärisessä vartalo-osassa on ollut "aika talkoot". Kaiken lisäksi palkkatyö alkaa jälleen rajoittaa harrasteaikaa joululoman jälkeen, mistä syystä lievä töihinpaluustressi on nostanut päätään tässä jo pari päivää.